Arkkitehtuuurin tutkinto uudistuu ensi lukuvuonna eli vuoden 2019 syksystä alkaen. Opiskelijoilta kerättiin kommentteja tutkintouudistukseen liittyen ja vastauksia saatiin kaikkiaan 24 kappaletta.
Tutkinto uudistuu erityisesti maisterivaiheen osalta: opiskelija voi jatkossa valita yhden ”pääaineen”, johon hän keskittyy maisterivaiheessa. Jokaisesta kolmesta pääaineesta tai ”kivijalasta” käydään entiseen tapaan kaikille yhteisiä kursseja neljäntenä vuonna. Opiskelijat kokevat pääaineet osittain rajoittaviksi ja toivovat mahdollisuutta suorittaa kursseja useammasta kuin kahdesta pääaineesta.
Kandivaiheessa itse kandidaatintyö muuttuu kirjalliseksi työksi, ja tieteelliseen kirjoittamiseen toivotaan opetusta tai ohjausta jo ennen varsinaista kandikurssia. Kandityöhön liittyisi kolmantena vuonna ulkomaan excursio ja kandidaatintyön voisi tehdä kohdekaupungista. Opiskelijat kokevat kandidaatintyöhön liitettävän excursion ongelmallisena ja epätasa-arvoistavana, sillä kaikki eivät välttämättä pääse excursiolle mukaan. Kommenteissa ehdotetaan, että excursio voisi olla pikemminkin toisena vuonna ja suuntautua esimerkiksi johonkin Suomen kaupunkiin. Ulkomaan excursioita pidetään tärkeinä ja niitä kuitenkin toivotaan järjestettävän jatkossakin, mutta yhteiselle excursiolle kandikevät koetaan huonoksi ajankohdaksi.
Kommentteja uusiin pääaineisiin ja niiden opetukseen
Yhdyskuntasuunnittelun opetuksen osalta näkökulman syventäminen pienemmistä kokonaisuuksista kohti laajempaa kaupunkirakenteen ymmärrystä koetaan erittäin toimivaksi. Samoin opiskelijat kehuvat suunniteltuja yhteistyökursseja liikennesuunnittelun kanssa. Kysymyksiä opiskelijoissa herättää mahdollinen pakollinen kurssi vielä viidentenä vuonna.
Rakennussuunnittelun, asuntosuunnittelun ja arkkitehtuurin opetuksen osalta kehuttiin vapaavalintaisia kursseja itsensäjohtamiseen ja projektinhallintaan liittyen. Opiskelijoilla oli kuitenkin vaikeuksia hahmottaa esitettyjä muutoksia kokonaisuudessaan ja he toivovat selvennystä kurssisisältöihin. Lisäksi opiskelijat kommentoivat esitettyä syvä-laaja-vuorottelua pääaineen kurssilla, jossa kurssin toteuttaja vaihtelisi vuosittain. Haasteena nähdään opintojen suunnittelun ennakointi sekä omien mielenkiinnon kohteiden toteuttaminen, mikäli jatkokurssin päävastuullinen toteuttaja vaihtelee asuntosuunnittelun ja julkisen rakentamisen välillä.
Historian, korjaussuunnittelun ja rakennusopin opetuksen kehittämisessä kehuttiin erityisesti nykyisten rakennusfysiikan kurssien uudistamista ja vahvempaa linkitystä arkkitehtuurin opetukseen. Samoin rakennusopin lisääminen ensimmäiselle vuodelle nähtiin hyvänä, kunhan se ei rajoita liikaa luovaa ideointia ja ensimmäisen vuoden harjoitustöihin heittäytymistä. Lisäksi korjausrakentamisen kurssit saavat kehuja ja sen opettamisen merkityksen nähdään jatkossa vielä korostuvan.
Kommentteja tutkintouudistuksesta yleisesti
Uudessa tutkinnossa toivotaan panostettavan entistä enemmän opintojen joustavuuteen. Opiskelijat toivovat, että uudessa tutkinnossa huomioidaan työssäkäynnin mahdollistaminen sekä perheelliset opiskelijat. Esimerkiksi videoluentojen lisääminen ja läsnäolopakollisuuden vähentäminen koetaan hyviksi keinoiksi lisätä joustavuutta. Lisäksi opiskelijat toivovat kurssiaikataulujen jakamista heti kurssin alussa sekä suoritusvaatimusten selkeyttämistä. Opiskelijoita myös mietityttää, muuttuuko tutkinto entisestään kuormittavammaksi – jos 12 ja 14 opintopisteen kurssit supistuvat kymmeneen opintopisteeseen, tulee kurssien sisällöissäkin tapahtua muutoksia.
Opiskelijoita askarruttaa tutkintouudistuksessa tällä hetkellä erityisesti siirtymävaihe uuden ja vanhan tutkinnon välillä. Opiskelijat haluavat tietää, mitkä kurssit korvaavat toisensa ja miten käy rästisuoritusten.
Kurssien vastaavuudet nykyisen ja uuden tutkinnon välillä päätetään ensi keväänä, kun kaikkien kurssien sisällöt on lyöty lukkoon. Heti kevätlukukauden alussa järjestetään seuraava opiskelijoille suunnattu keskustelutilaisuus, jossa esitellään tutkintouudistuksen suunnittelun etenemistä sekä kurssisisältöjä.